tiistai 15. heinäkuuta 2014

Hesarin epäanalyyttinen ja tekopyhä pääkirjoitus Israelista ja Gazasta

Helsingin Sanomat ei yllätä taaskaan. Lehden Lähi-idän todellisuudesta irrallinen linjahan on ollut kestävää jo kauan. Tiistaina 15.7.2014 HS antoi tuomionsa pääkirjoituksessa, joka ei minun mielestäni kestänyt tarkempaa tarkastelualainkaan. Katsotaanpa, mistä otsikolla "Gazan siviiliuhreja ei voi hyväksyä" kirjoitetussa pääkirjoituksessa oli kyse.  
Israelin hyökkäys Gazan kaistaletta hallitsevaa palestiinalaista islamistijärjestöä Hamasia vastaan on jatkunut jo viikon, mutta kummallakaan osapuolella ei näytä olevan mitään hoppua tulitaukoon. Päinvastoin, molemmat osapuolet jatkoivat iskujaan maanantaina vedoten oikeuteensa puolustautua.
Pääkirjoituksen julkaisupäivän aamuna useimmat mediatalot uutisoivat Egyptin välittämästä tulitaukoehdotuksesta, jonka piti lopettaa tulitus klo 9 aamulla. Israelin puolustusvoimat (IDF) toimi sen mukaisesti, mutta Gazan terroristit jatkoivat rakettitulitusta. Hamas näytti hylkäävän tulitaukotarjouksen.

Tiesin itse Egyptin välitysyrityksestä. Kirjoituksesta päätelleen Hesarin kirjoituksen laatinut ei tiennyt. Se kertoo kirjoittajan tietämyksestä paljon.
Kuolonuhreja oli maanantaina jo yli 170, joista valtaosa oli siviilejä. Loukkaantuneita ja haavoittuneita on moninkertainen määrä. Kaikki kuolonuhrit ja valtaosa loukkaantuneista olivat ainakin vielä maanantain tietojen mukaan palestiinalaisia. Se johtuu Israelin aseellisesta ylivoimasta, ei suinkaan Hamasin ja muiden palestiinalaisten äärijärjestöjen halukkuuden tai yrityksen puutteesta. Niilläkin on runsaat varastot raskasta aseistusta.


Tjaah... Mistähän kirjoittaja tietää kuolonuhrien siviilien ja terroristien suhteen? Sen selville saaminen on edellisissä vastaavissa konflikteissa kestänyt useita kuukausia ja sitkeää tutkintaa. Hamas nimittäin ei salli surmansa saaneiden taistelijoidensa nimien ilmoittamista.





Edellisissä kahinoissa on väitetty siviilien olleen surmansa saaneiden enemmistönä. Joka kerta väite on osoittautunut vääräksi. IDF:n hämästyttävä kyky poimia taistelijat siviiliasutuksen keskeltä on tosiasiassa kääntänyt suhteen toisinpäin. Kun vielä voidaan täysin varmasti todeta Hamasin "työtapaturmien" ja siviiliasutuksen keskelle piiloutumisen aiheuttaneen merkittävän osa siviilikuolonuhreista, on HS:n kirjoittaja vailla todellisuudentajua.  
Viimeksi Israelin ja Hamasin sota kesti kahdeksan päivää marraskuussa 2012. Tällä kertaa tulitaukoa viivästyttää sopivien välittäjien vähyys. Viimeksi välittäjänä toimi Egyptin sittemmin syrjäytetty presidentti Muhammed Mursi.


Kun ei välittäjästä ja välityksen avustajista (mm. Turkki, Saksa, Qatar) mitään tiennyt, ei niistä kai voinut kirjoittaa? 
Tämänkertainen kriisi alkoi nimellisesti, kun kolme israelilaisteiniä siepattiin 12. kesäkuuta. Israel epäili Hamasin olevan sieppauksen takana ja aloitti laajan ja kovaotteisen etsintäoperaation, jossa se pidätti yli 300 palestiinalaista.Hamas kiisti osallisuutensa, mutta ilmeisesti Hamasista eriytyneet ryhmät alkoivat ampua aiempaa enemmän ohjuksia Gazasta Israelin puolelle, mihin Israel puolestaan vastasi iskuillaan. Tilanne kiristyi, kun siepatut nuoret löytyivät surmattuina, minkä jälkeen äärijuutalainen ryhmä poltti kostona palestiinalaisnuoren hengiltä.
Kesäkuun tapahtumat toimivat kuitenkin vain sytykkeinä. Kriisi oli muhinut jo kuukausia, vaikka Israelin ja Hamasin välillä onkin virallisesti ollut tulitauko marraskuusta 2012.
Kirjoittaja oikoo rajusti unohtaen mainita ne yli 200 rakettia, jotka Gazasta on ammuttu Israeliin tämän vuoden tammikuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Vuoden 2012 tulitaukosopimuksen mukaan niitä ei olisi pitänyt ampua ainuttakaan. 
Israelia ärsytti palestiinalaisryhmien huhtikuussa yllättäen löytämä keskinäinen sopu, josta seurasi kahden palestiinalaisten pääryhmän, Fatahin ja Hamasin, yhteishallitus.
Israel on tehnyt yhteistyötä maltillisen Fatahin kanssa, mutta se keskeytti kaikki rauhanneuvottelut sen jälkeen, kun tieto yhteishallituksesta tuli julki. Hamas vastustaa rauhanomaista rinnakkaiseloa Israelin kanssa ja pyrkii juutalaisvaltion tuhoamiseen. Israel pitää Hamasia terroristijärjestönä.
HS:n kirjoittaja on ehkä unohtanut, että EU ja sen osana Suomikin pitää Hamasia terrorijärjestönä, sillä sellainenhan se kiistämättä on. 
Viime aikoina Hamas on joutunut ahtaalle, sillä Gazan eristys on tiukentunut. Hamasilla on huonot välit Egyptin nykyisen, sotilasvallankaappauksella valtaan nousseen johdon kanssa, ja Egypti sulkikin Gazaan vievät salakuljetusreitit. Myös Israel löysi ja tukki yhden Hamasin tunneleista. Yhteishallituksesta ei ainakaan Hamasissa nyt niskan päällä olevan sotilassiiven mukaan ole myöskään seurannut mitään hyötyä Gazalle tai Hamasille, kun alueen saarto ei ole helpottunut.
Kun Hamas yrittää saada saartoa purettua, Israelin tavoitteena on Hamasin rakettien laukaisualustojen tuhoaminen ja "pidempiaikainen hiljaisuus".
Jos kirjoittaja toivoo rikollisuudesta, terrorismista ja raketeista jotain hyötyä Hamasille, kannattaisi harkita omia arvoja toisenkin kerran.
Israelilla on toki oikeus puolustautua. Myös islamistien rakettien laukaisualustojen tuhoamisen osana puolustautumista voi ymmärtää. Nyt käynnissä olevan operaation siviiliuhrien määrää ei kuitenkaan voi mitenkään hyväksyä.
Kun siviiliuhrien syyt ja laskentaperusteet ovat pielessä, tulee tietysti myös virheellisiä johtopäätöksiä. 
Israel syyttää siviiliuhreista Hamasia, joka operoi asutuksen keskeltä. Hamas ei todellakaan ole reilu vastustaja, mutta Israel on halunnut liittyä läntisten ja demokraattisten sivistysvaltioiden joukkoon, joten sitä pitää voida arvioida sellaisena.


Miten demokraattisen sivistysvaltion pitäisi toimia terrorismia ja jatkuvaa rakettitulitusta vastaan, jää kertomatta tältä anonyymiltä besserwisseriltä. Ja selostamatta jää myös se, mistä läntisestä sivistysvaltiosta Israelin pitäisi ottaa oppia. Nimittäin IDF:n tarkkuus on vertaansa vailla maailmanlaajuisesti.
Siviiliuhrien runsaus ja ilmapommitusten aiheuttama kauhu myös auttavat Hamasia, sillä ne lisäävät siviiliväestön katkeruutta, joka on Hamasin vaikutusvallan polttoainetta. Nyt käynnissä olevat pommitukset ja rakettituli ovat valitettavasti vain yksi luku Israelin ja palestiinalaisten pitkäaikaista konfliktia, jolle ei näy loppua, koska kiistan peruskysymyksistä ei ole päästy edes keskustelemaan.
Ehkä kirjoittajalle ei juolahtanut mieleen, että juuri tuon kärsimyksen ja kauhun vuoksi Hamas tämänkin episodin aloitti? 
Tilannetta pahentaa laajemman Lähi-idän epävakautunut tilanne. Käynnissä olevilla taisteluilla on todennäköisesti säteilyvaikutuksia myös Irakiin ja Syyriaan.
Tuskinpa tällä asialla on vaikutuksia Irakiin tai Syyriaan. Sen verran vähäisesti asiasta on uutisoitu molemmissa maissa. Niillä on ihan omat ongelmansa, joista tosin voi vetää yhtymäkohtia Gazaan. Samanlaiset sunniterroristit ovat osana noitakin maita riivaavissa levottomuuksissa.

Kirjoituksen laatijan asiantuntemattomuutta ja tekopyhyyttä voi vain hämmästellä. Mutta HS:n linja tuntuu jatkuvan Israelia ja palestiinalaisia koskevissa jutuissa kestävänä.

4 kommenttia:

  1. "Tilannetta pahentaa laajemman Lähi-idän epävakautunut tilanne. Käynnissä olevilla taisteluilla on todennäköisesti säteilyvaikutuksia myös Irakiin ja Syyriaan"

    Tässä kyllä pettää toimittajan suhteellisuuden taju. Syyriassa on tapettu yli 130 000 ihmistä ja syyt ovat kyllä aivan arabien keskinäisiä.

    Luulen että ainoat "säteilyvaikutukset" tulevat vain jos palet onnistuvat vahingoittamaan Dimonan ydinvoimalaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, niin petti suhteellisuuden taju. Mutta niin paljastui myös täydellinen tietämättömyys Lähi-idän historiasta.

      Säteilyvaikutuksia ei tulisi edes täysosumasta Dimonaan. En usko edes noiden iranilaisperäisten rakettien läpäisykykyyn. Ne on tehty elävää voimaa vastaan.

      Poista
  2. Kiva, että tämä blogi heräsi taas henkiin.

    VastaaPoista
  3. Hyvä kirjoitus! Kun tuossa noista siviiliuhreista puhuttiin, niin olisi kiva saada lähteitä joiden mukaan niitä on aiemminkin virheellisesti ilmoitettu.

    VastaaPoista