Faaraon tilalle Egypti saa kalifin

Khairat el-Shater

Egyptissä aiotaan pitää presidentinvaalit 23.-24.5. Jos kukaan ehdokkaista ei saa tuolloin äänten enemmistöä, pidetään kahden eniten ääniä saaneen kesken vaalien toinen kierros 16.-17.6. Egyptin alkuvuoden poliittinen aikataulu sisältää vielä myös uuden perustuslain luonnoksen valmiiksi saamisen ja virallisen siirtymisen siviilihallintoon kesäkuun loppuun mennessä.

Itse presidentinvaaliin ei liity paljoa jännitystä. Egyptin seuraava presidentti on melkoisen varmasti Khairat el-Shater, josta vuodenvaihteen tienoilla parlamenttivaalit selvästi voittanut Muslimiveljeskunta ja nykyisin hallitseva sotilasneuvosto (SCAF) vaikuttavat päässeen sopuun. Tätä vaikutelmaa vahvistaa se, että SCAF armahti aiemmin kaksi (poliittista) tuomiota saaneen el-Shaterin, mikä ansiosta hän on nyt vaalikelpoinen. El-Shater on Egyptin Muslimiveljeskunnan kakkosmies ja upporikas. Hänen väitetään rahoittaneen merkittävästi järjestönsä toimintaa.

El-Shaterin ilmaantuminen Muslimiveljeskunnan ehdokkaaksi oli osin erikoisten tapahtumaketjujen tulos. Alun perin - ennen parlamenttivaaleja - Muslimiveljeskunta ilmoitti, ettei se aseta omaa ehdokastaan presidentinvaaleihin. Tällä veljeskunta halusi viestittää, että se ei havittele kuin osaa vallasta. Mieli kuitenkin muuttui parlamenttivaalien vahvan menestyksen ja ja ilmaantuneiden ehdokkaiden vuoksi. Näistä kukaan ei sopinut enemmistöä Egyptin parlamentissa pitävälle veljeskunnalle. Toiselle kierrokselle - jos sellaista tarvitaan - el-Shater saa vastaansa todennäköisesti jommankumman häntä karismaattisemmista ja maan nopeampaa islamilaistamista tarjoavista puhujista, joko Muslimiveljeskunnasta viime vuonna potkut saaneen Abdel Fotouhin tai saudiarabialaista islamismia kannattavan salafistisaarnaajan, Hazem Abu Ismailin. Jälkimmäisen SCAF tosin taitaa raivata el-Shaterin tieltä epäämällä hänen vaalikelpoisuutensa (ehkä syystäkin).

Maailmalla paljon tunnetummat ja suositummat sekulaarit ehdokkaat, mm. Arabiliiton entinen pääsihteeri Amr Moussa ja Egyptin entinen tiedustelupäällikkö Omar Suleiman, joutuvat tyytymään niihin muutamiin prosentteihin, jotka tulivat vallankumouksen aloittaneiden keskiluokan nuorten äänisaaliiksi parlamenttivaaleissa. Tosin tämä Mubarakin vastainen nuoriso ei itse tule äänestämään Mubarakin luottomiehiä.

Sotilasneuvosto todennäköisesti tuli siihen tulokseen, että kansa tulee joka tapauksessa valitsemaan presidentiksi islamistin. Niinpä se päätti tehdä Muslimiveljeskunnan kanssa sopimuksen vähemmän radikaalin ehdokkaan puolesta. Ja niinpä Muslimiveljeskunta melkoisesen sisäisen riitelyn jälkeen päätti pyörtää päätöksensä, ja asetti el-Shaterin ehdokkaaksi.

Todennäköisesti SCAFin ja veljeskunnan kesken on sovittu samalla monesta muustakin asiasta. Asevoimille tärkeintä on säilyttää merkittävä osuutensa päätösvallasta Egyptin teollisuudessa ja myös saada merkittävä asema uuden perustuslain mukaisessa vallanjaossa. Kun mahdollisuudet näihin näyttivät heikenneen oleellisesti parlamenttivaalien jälkeen ja perustuslakia laativan neuvoston saatua Muslimiveljeskunta-enemmistön, SCAF lienee mukautunut tilanteeseen ja neuvotellut siedettävän vallanjakosopimuksen ennen uuden perustuslain valmistumista.

Samalla se on työntämässä valtaa ja vastuuta selkeästi entiselle päävastustajalleen, sillä Egyptillä on edessään poikkeuksellisia sisä- ja ulkopoliittisia haasteita. Muslimiveljeskunta ei taida vielä tajuta, millaisten ongelmien edessä se on kesäkuun jälkeen, kun sillä on presidenttiys, hallitusvalta ja parlamentin enemmistö. Nuo kaikki joutunevat vielä loppuvuonna ja varsinkin ensi vuonna anomaan aika monipuolisesti apua asevoimilta, jolla on ainoana instituutiona sitä antaa, ja joka voi aina tapauskohtaisesti kertoa avun ehdoista. Tämä jää Egyptin uudessa poliittisessa järjestyksessä maan vahvimman islamistivastaisen voiman, armeijan, vahvimmaksi keinoksi säilyttää vahva ja mahdollisimman riippumaton asema sekä viivyttää islamismikehitystä.

Toiveet siitä, että Egypti muuttuisi viimeksi Mubarak keulakuvanaan hallinneen eliittidiktatuurin jälkeen liberaaliksi demokratiaksi, voidaan unohtaa. Mutta tämän blogin lukijalle siinä ei tietysti ole mitään uutta. Sotilasneuvoston ja Muslimiveljeskunnan sopimus el-Shaterin ehdokkuudesta viittaa siihen, että veljeskunnan hallitsemaan Egyptiin jää sentään yksi voima, joka pehmentää ja hidastaa muutoksia. Erityisen tärkeää tämä lienee Egyptin ja Israelin väliselle kylmälle rauhalle.

Lue lisää Muslimiveljeskunnasta täältä ja arabikeväästä täältä.

Lopuksi pieni varoitus vedonlyöjille. En menisi vielä lyömään omilla rahoillani vetoa Shaterin voitosta. Tosiasia on se, että lopulliset presidenttiehdokkaat eivät ole vielä tiedossa. Egyptin nykyisessä myllerryksessä on mahdollista, että erilaisten juonittelujen seurauksena ehdokasasettelu menee vielä kokonaan uusiksi. Mutta kalifia sinne joka tapauksessa haetaan enemmistön voimin.

Päivitys 17.4.2012: Nyt on pakko myöntää, että ennustus meni pahasti pieleen. Egyptin vaalikomissio pani ehdokasasettelun uusiksi estämällä mm. el-Shaterin, Suleimanin ja Ismailin ehdokkuudet. Ainoa asia, mikä onnetonta ennustajaa lohduttaa, on se, että pieleen menivät kaikkien muidenkin otaksumat. Egypti ja Lähi-itä yleensäkin on vaikeasti ennustettava alue. Palaan asiaan uudelleen 26.4. jälkeen, kun lopullinen ehdokasasettelu (nykytiedon mukaan) on selvillä.