Seuraava video kestää noin kuusi minuuttia. Siinä ajassa Roy Beck esittää havainnollisesti, miten siirtolaisuus kehitysmaista kehiittyneempiin maihin ei voi olla toimiva ratkaisu ainakaan em. maiden köyhyysongelmiin.
Siirtolaisuudella on toki vaikutuksensa siirtolaisuuden kohteena oleviin maihin, mitä Beck ei tuossa videossa käsittele. Tuo vaikutus voi olla myös positiivinen, jos uudet siirtolaiset kykenevät elättämään itsensä ja sopeutuvat ilman isompia ongelmia uuden kotimaansa tapoihin. Valitettavasti kaikki siirtolaisryhmät eivät näytä tässä onnistuvan, kuten voit mm. täältä lukea. Onneksi jotkut ryhmät siihen kykenevät.
Pitäisikö Suomenkin maahanmuuttopolitiikassa siirtyä valikoivampaan ja enemmän maamme omaa etua painottavaan suuntaan siirtolaisia hyväksyttäessä? Olisiko se pohdinnan arvoinen asia siitä huolimatta, että vain perussuomalaisissa näyttää nykyisin olevan idean kannattajia?
Tylyjä lukuja. Ja loistavasti havainnollistettuna purkkapalloilla. Mikä toi minulle yhden vakuuttavan perustelun siitä, miksi 'humanitaarinen maahanmuutto' pitäisi lisätä kirosanaluetteloon.
VastaaPoistaRoy Beck on toitottanut tuota itsestäänselvyyttä jo ainakin vuosikymmenen. Vaikka gumball-luento on erittäin havainnollistava..
VastaaPoistaEi vaikutusta päätöksenteossa.
Tarkoitushan, humanitaarisella maahanmuutolla, on rikastaa eurooppalaista katukuvaa.
[OFF-TOPIC]
Muistan että kyselit Mikko joskus taannoin mistä aiheista me lukijat olisimme kiinnostuneita Lähi-Idän tilanteessa.
Mielestäni hyvä aihe voisi olla turkkilainen nationalismi.
Ystäväni Alankomaista valittelevat ns. Graywolves-porukan edesottamuksista. Ovat kuulemma nationalisti-turkkilaisia. Ymmärtääkseni turkkilainen nationalismi on aika voimakasta?
Onko sinulla, asiantuntijana, kokemuksia aiheesta/kyseisestä poppoosta?
T: Paavo
Nationalismi on Turkissa yleisesti aika kovassa kurssissa. Tämä johtuu ainakin osin nationalismin tai turkkilaisen identiteetin voimakkaasta korostamisesta kouluissa ja kansallisten seremonioiden yhteydessä.
PoistaMutta Turkissa esiintyy myös separatismia, joka on samalla tätä turkkilaista nationalismia vastustavan väestön (mm. kurdivähemmistön) omaa nationalismia. Mainitsemasi Harmaasudet-niminen liike syntyi aikanaan murskaamaan tuota ilmiötä.
Harmaasudet ovat menettäneet suosiotaan ja merkitystään Turkissa sitten 1980-luvun alun. Mutta olen kyllä myös kuullut järjestön paikallisesti vilkaastakin toiminnasta mm. Euroopassa asuvien turkkilaisten keskuudessa. Näin on varsinkin niissä paikoissa, joissa Turkin eri väestöryhmien välit (turkkilaiset-kurdit, turkkilaiset-armenialaisten jälkeläiset) ovat poikkeuksellisen huonot.
Mutta kiitos kirjoitusaiheen ehdotuksesta. Turkkilainen nationalismi on kyllä kiinnostava ilmiö niin historialtaan kuin nykytilaltaankin. Aiheen puristaminen lyhyeen blogikirjoitukseen voi olla vaikeaa, mutta lupaan pohtia, miten sitä voisi valottaa Eurooppa- tai Lähi-itä -kontekstissa.
Käsittämättömin juttu suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa on se, että me emme noudata kansainvälisiä sopimuksia, vaan tulkitsemme niitä omaksi vahingoksemme. Esimerkiksi somaleille ei tarvitsisi myöntää käytännössä ainuttakaan perheenyhdistämislupaa. Samoin turvalliset maat voisi määritellä oikein. Mallia voisi vaikka maahanmuuttohelvetistä nimeltään Ruotsi.
VastaaPoistaTurkki tosiaan nousee aina esimerkiksi sekulaarista islamilaisesta maasta, kun keskustellaan suvaitsevaisten kanssa islamista. Mitä minä olen esimerkiksi Erdoganista kuullut, niin kovinkaan maallistuneelta hän ei vaikuta. Maaseudullakin islam taitaa olla varsin fundamentalistista kaupunkeihin verrattuna. Silti Turkkia ollaan Stubbin toimesta väkisin vääntämässä EU:n. Turkkia tosiaan voisi ruotia vähän syvemmältäkin.
Kaipa me noudatamme kansainvälisiä sopimuksia, mutta sen lisäksi me harjoitamme sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jota voi luonnehtia itsellemme vahingolliseksi monestakin näkökulmasta. Mutta ymmärrän ensimmäisen kappaleesi pointit.
PoistaTurkki tosiaan poikkeaa monessa suhteessa eteläisistä naapurimaistaan ja koko Lähi-idästä. Se on todellakin alueen ainoa sekulaari demokratia, jossa tosin demokratia aina välillä yskii. Köhän aiheuttaja on aiemmin ollut raju sekularisointi ja sotilaiden puuttuminen politiikkaan. Nykyisin uhka tulee enemmän Allahin kaikkivaltiudesta - siis poliittisesta islamista.
Turkkilaisen islamin (siis uskonnon ja ideologian) valtavirta ei poikkea yhtään muusta sunni-islamista. Erot islamin oppien noudattamisessa turkkilaisten muslimien ja vaikkapa saudi-muslimien välillä selittyvät mm. islamin vaikutuksen syvyydellä (sekularismi vs. sharia) yhteiskunnassa, läntisten filosofioiden vaikutuksella, imaamien koulutusjärjestelmällä ja muilla historiaan ja lulttuuriin liittyvillä tekijöillä.
Turkin liittyminen EU:in edes joskus näyttää hyvin epätodennäköiseltä. Hankkeen suosio on romahtanut sekä Euroopassa että Turkissa. Mutta mielestäni Turkin liittymisprosessi on parantanut monia asioita Turkin lainsäädännössä ja vapauksissa. Vaikka tuo vaikutus on hiipunut liittymisneuvottelujen poljettua paikoillaan jo vuosia, asian vireillä olo ainakin vaikeuttaa Turkin poliittista liukumista esim. islamistisempaan tai totalitaarisempaan suuntaan. Tässä mielessä neuvotteluprosessin ylläpito edes vähäisellä liekillä on mielestäni kannatettava ajatus. Mitä voittaisimme, jos liittymisneuvottelut lopetettaisiin?
Otetaanpa Turkki aiempaa enemmän tarkasteluun.
Onko tämä Graywolves-porukka tuttu?
PoistaOvat kuulemma, ainakin Hollannissa, toimiva turkkilaisista maahanmuuttajista koostuva nationalisti-jengi joka, kuulemma, avoimesti katsoo turkkilaiset ylempiarvoisiksi?
Turkkilaisista on Keski-Euroopassa aika rajuja kannanottoja..
Esim. hollantilaiset kaverini ovat välillä jopa todella rajuja maahanmuuttokommenteissaan.
Olikohan meidän onni ettei turkkilais-migraatio osunut Suomeen 60-90 -luvulla..
Millainenkohan maa Suomi olisi nyt jos meillä olisi Keski-Eurooppaan verrattavissa oleva turkkilaisvähemmistö?
Aika lohdutonta, kun ajattelee että Turkki on kuitenkin aidosti (?) sekulääri maa...
T: Paavo
P.S. Ostin sitten Klompenit Hollannista :D http://nl.wikipedia.org/wiki/Klomp .Sirot neljäkutoset..
Ei marokkolainen, hollantilainen, kaverini suostunut poseeraamaan valokuvaan ne jalassa ;)
On muuten aika otollinen paikka tuo Hollanti marokkolaisille.. Paljonkohan on hashis kontribuutiona Marokon bkt:ssä?? Huumeethan tulevat muutenkin Eurooppaan juuri islamilaisista maista?
Pot-head kaverini ainakin totesi että coffee-shopeissa hashiksen hinta laski, ja tasokkuus nousi, kun hollantilaiset "rauhanturvaajat" lähtivät Afganistaniin.
Turkkilaiset ovat islaminuskoisia. Islamin viitekehyksen mukaan oleellista ei ole kansallisuus, kieli eikä rotu. Ei ole oleellista onko joku arabi, turkkilainen, punjabi, pataani, kurdi, malaiji, jaavalainen, uiguuri, berberi, tuaregi, kabyyli...
VastaaPoistaNäin jossain semmoisia tutkimustuloksia, joiden mukaan kaikissa islaminuskoisissa maissa asukkaat kokivat olevansa ensisijaisesti muslimeja ja vasta toissijaisesti johonkin kansallisuuteeen kuuluvia.
Noissa paikoissa yksikköinä ovat perhe, suku, heimo tai klaani ja ennen kaikkea oma uskontokunta on se mille ensisijainen lojaalisuus osoitetaan. Valtio on instituutio johon ei luoteta, jos oman ryhmän henkilöt eivät ole valta-asemissa. Tämän perusteella kansallisuusaate ja isänmaallisuus ovat melkein islamin vastaisia tai että ne ovat toissijaisia uskontoon nähden.
Oleellista on se on onko islaminuskoinen vai ei. Islam on ylikansallinen yhdistelmä uskontoa ja ideologiaa. Tätä taustaa vasten nationalismi on vieras käsite. Luultavasti se on islamin vastainen, koska siinä on se vaara että islaminuskoa tunnustavat kansallisuudet alkaisivat riidellä ja sotia keskenään. Niin on käynytkin silloin tällöin.
Olet oikeassa useimpien Lähi-idän muslimien sitoutumisesta kannattamaansa islamin oppiin ja heimorakenteeseen kansallisvaltiota enemmän. Monissa paikoissa nuo kansallisvaltiot ovat olleet ulkopuolisten rakentamia, eivätkä ne ole tuoneet oleellista hyötyä kansalaisilleen.
PoistaSamoin olet oikeassa siinä, että islam ei korosta kansallisuuksien merkitystä - oikeastaan päinvastoin. Se korostaa muslimien välistä veljeyttä ja yhtenäisyyttä suhteessa ei-muslimeihin. Mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että islam kieltäisi nationalismin.
Islamille on oleellista, että ylin valta kuuluu Allahille. Kaiken muun täytyy olla tälle alisteista. Myös kaikkien muiden ideologioiden ja oppirakenteiden on alistuttava islamille. Nationalismikin voi olla hyväksyttävää, jos se alistuu islamille ja edistää jossain tilanteessa muslimien yhtenäisyyttä ja lisää heidän voimaansa.
Muslimien historiasta kannattaa muistaa, että yhtenäisen kalifaatin ajat ovat olleet kovin lyhyitä. Pääosan neljän ensimmäisen kalifin jälkeisestä ajasta hajanaista islamilaista maailmaa ovat hallinneet eri kansanryhmiin kuuluneet muslimikuninkaat, emiirit jne. Näiden välillä on tietysti ollut erimielisyyksiä islamin sisällöstä, mutta heidän valtansa on perustunut myös kansallisiin intressieroihin.
Islamin pyhimpien kirjoitusten mukaan kaikki ihmiset lopulta alistuvat Allahille, ja silloin kansallisvaltiot saattavat olla tarpeettomia. Tätä ennen sellainen islamyhteensopiva nationalismi, joka luo edellytyksiä tälle yhdistymiselle lienee sallittua. Joidenkin islamistien mukaan lopunaikojen islamilaisen kalifaatin luomisen aika on jo nyt koittanut. He eivät tietenkään enää hyväksy nationalismia.