maanantai 19. syyskuuta 2011

Avioliiton onnellisuuden salaisuus

Avioliiton onnellisuuden salaisuuden löytäminen on tämän jutun lukemisen päässä. Samalla myös ymmärrät, miksi avioparit eivät kaikkialla riitele ja eroa samalla tavalla kuin Suomessa. Ja saat samalla ainutlaatuisen pätevät ohjeet aviovaimon käsittelemiseksi kriisitilanteessa.

Arvojärjestys avioliitossa

Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, jonka tarkoitus on tyydyttää molempia osapuolia heidän moninaisissa tarpeissaan. Usein avioliiton harmonia ei kuitenkaan toteudu. Hyvin usein tämä johtuu siitä, että osapuolet eivät ymmärrä roolejaan, tai he eivät osaa käyttäytyä niiden mukaisesti.

Onnellisessa avioliitossa mies johtaa asioita ja kantaa vastuun niin päätöksistä kuin toimeentulosta [i]. Tämä asia on tehtävä täysin selväksi heti avioliiton alusta alkaen, jotta ei tule sekaannuksia. Tätä helpottaa, jos nuoret miehet ja naiset kasvatetaan jo kotonaan oikeisiin roolimalleihin – mies vastuunkantajaksi sekä perheen johtajaksi ja naiset miehen onnellisuuden ja hyvinvoinnin takaajiksi.

Vaimon tehtävänä on huolehtia miehensä kaikinpuolisesta hyvinvoinnista, jotta mies kykenee huolehtimaan roolistaan. Vaimon tärkein ominaisuus on tietysti ehdoton tottelevaisuus, joka kumpuaa aviomieheen kohdistuvasta täydellisestä kunnioituksesta ja kiitollisuudesta. Tämä ominaisuuden puutos on vienyt pääosan tähän asti eläneistä naisista helvettiin[ii]. Kiitollisuus onkin asia, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa. Eräs ihmiskunnan historian suurimmista – joidenkin mielestä suurin – ajattelijoista vastasi kerran naisen esittämään kysymykseen vaimon velvollisuuksista miestään kohtaan seuraavasti: ”Vaikka miehesi ruumis olisi täynnä mätää päästä jalkoihin, ja nuolisit sen pois, et olisi vielä osoittanut tarpeeksi kiitollisuutta.”[iii]

Tähän kaikkeen tietysti liittyy vaimon siveyden ja hyveellisyyden varmistaminen. Se onnistuu parhaiten siten, että vaimo elää hyvin rakennetussa kodissa, jonka tiloihin vaarat eivät pääse livahtamaan. Ja aviovaimon on syytä huolellisesti konsultoida aviomiestään ennen kotoa poistumista.[iv]

Ongelmatilanteiden käsittely avioliitossa

Mies voi sanoa vaimolleen jo ensimmäisen niskuroinnin merkin havaitessaan: ” Minulla on saatavana oikeuksia sinulta. Kadu sitä, mitä olit tekemässä. Tiedä, että kuuliaisuutesi minua kohtaan on yksi velvollisuuksistasi.” 

Mikäli niskurointi ei taltu puhuttelulla, on seuraavassa vaiheessa osoitettava vaimolle, että niskuroinnilla ei voi saavuttaa mitään. Hänet on vaikkapa jätettävä täysin huomiotta[v] useaksi päiväksi. Jos kyse on seksuaalisesta niskuroinnista, on tietysti harkittava sen murtamista seksuaalisella toiminnalla. Tällöin vaimo voidaan vaikkapa sitoa toimituksen ajaksi.

Jos huomiotta jättäminen ei auta, voi kuritonta vaimoa ojentaa lyömällä[vi]. On muistettava, että lyönti ei saa murtaa luita, eikä siitä saisi muutenkaan jäädä näkyviä tai pysyviä jälkiä[vii]. Lyöminen kuulostaa tietysti aika rajulta toimelta, mutta perustelen sitä yhden suuren 1900-luvun oppineen sanoin: ” Lyöminen ei ole vihan merkki. Se voi olla rakkauden merkki. Lyöminen aiheuttaa vain vähäistä kipua, kun sitä ei tehdä liiallisesti. Mies voi käyttää kevyttä lyömistä osoittaakseen, mikä on hänen rakkaansa etu, ja näyttääkseen huolenpitoaan. Nainen kyllä lopulta luonnostaan ymmärtää sen. Hän tietää, että häneen kohdistunut vihaisuus ja sen seurauksena tullut rangaistus menevät kohta ohi ja myös niiden syyt poistuvat. Siksi heidän suhteensa säilyy aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.”[viii]

Suomen avioliittoihin mallia paremmista aviokulttuureista

Kun nyt olet oppinut onnellisen avioliiton keskeisimmät periaatteet ja toimintamallit, voit siirtyä lukemaan alla olevia lähdeviitteitä, jotka muodostavat perustan yllä kuvatulle onnellisuudelle. Noin 1200 miljoonaa ihmistä elää enemmän tai vähemmän noiden ohjeiden mukaisesti.  Tuossa kulttuuripiirissä tuomitaan ihmisiä vain äärimmäisen harvoin kotiväkivallasta puhumattakaan avioliiton sisäisistä raiskauksista.

Meidän pitäisi Suomessakin ottaa oppia muslimien tavasta hoitaa harmoniaa ja avio-onnea. Meillähän kotiväkivalta on yksi suurimmista vammautumisen syistä. Valitettavasti suomalaiset miehet eivät osaa lyödä oikein. Miksi naisjärjestöt eivät halua edistää oikeiden tapojen leviämistä? Miksi naisjärjestöt ovat olleet suorastaan mykkiä yllä kirjoitetuista opetuksista, vaikka esimerkkitapauksia Suomessakin on kasvavassa määrin?

Lähdeviitteet

[i] ”Mies on naisen pää, koska Allah on toisia suosinut enemmän kuin toisia, ja koska mies elättää vaimoaan. Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään, koska Allah on antanut sen vartioitavaksi. Jos pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen, varoittakaa häntä, välttäkää häntä vuoteessa ja lyökää häntä, mutta jos hän sitten tottelee teitä, älkää ahdistako häntä enää. Allah on Korkea, Mahtava.” (Koraani 4:34)
[ii] Bukhari Vol 1, Book , 29: islamin profeetta Muhammad kertoo käynnistään helvetissä, jonka asukkaista valtaosa oli naisia. Muhammadin mukaan naiset ovat joutuneet sinne, sillä he olivat kiittämättömiä aviomiehilleen.
[iii] Sahih al-Jami' no.7725 kertoo islamin profeetta Muhammadin sanoneen näin.
[iv] Koraani 33:33, jossa islamin profeetta Muhammadin vaimot ohjeistetaan pysymään kotona. Useimmat islamilaiset oppineet katsovat tämän velvoittavan muslimivaimoja yleisesti siten, että kodista poistumiseen tarvitaan lupa.
[v] Koraani 4:34 kts. yllä
[vi] Koraani 4:34 kts. yllä
[viii] Hyvin tunnettu ja arvostettu egyptiläinen sheikki Muhammad Mitwalli al-Sha‘rawi (AD 1911-1998)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti