 |
| Tämän talon tuottama aurinkosähkö tuplaa köyhemmän naapurin sähkölaskun. Se on vihreää reiluutta. |
On ollut kaikkien tiedossa, että Kiinan hallitus on subventoinut rajusti ns. vihreää teollisuuttaan ja tukenut sitä myös rajoittamalla eräiden sen keskeisten raaka-aineiden vientiä kilpailijoille länteen. Tältä osin kyse on lähes kauppasodasta. Mutta huvittavaksi ja tekopyhäksi asian tekee se, että EU-kantelun vetäjänä asiassa on ollut saksalainen SolarWorld AG, joka itse on ollut massiivisten ja moninkertaisten tukien saaja. Siis SolarWorld AG kantelee EU:lle siitä, että kiinalaiset kilpailijat hinnoittelevat tuotteensa epäreilusti, koska ne saavat tukiaisia Kiinan valtiolta.
Tarkastellaanpa vähän tarkemmin SolarWorld AG-firmaa. Se on saanut vuosina 2003-2011 yli 137 miljoonan euron suoran tuotantotuen Saksan valtiolta berliiniläisen Solarmarkt-markkinatutkimuslaitoksen mukaan. Sen lisäksi se on saanut runsaasti muita tukia mm. vientitakauksina ja investointitukina. Lisäksi firmaa on tuettu myös sen kuluttaman sähkön hinnassa, sillä sen ei ole tarvinnut maksaa niitä vihreän energian veroja, jotka normaaleilta kuluttajilta peritään. Nämä veroluonteiset maksut muodostavat noin puolet Saksassa perittävästä sähkön hinnasta, joka tavalliselle kuluttajalle on noin 30 senttiä kilowattitunnilta - yli kaksinkertainen hinta verrattuna vaikkapa Suomeen.
Aurinkovoiman tuottajia - SolarWorld AG:n asiakkaita - tuetaan juuri noilla edellisessä kappaleessa mainituilla ja sähkön hintaan sisällytetyillä maksuilla. Heille maksetaan järjettömän kallista takuuhintaa tuotetuista kilowateista, joka peritään tavalliselta sähkön kuluttajalta. Tavallinen saksalainen kotitalous siis maksaa liki kaksinkertaista sähkölaskua siksi, että varakkaammat ihmiset ovat ostaneet katoilleen tai puutarhoihinsa subventoidun SolarWorld AG:n tai nykyisin yhä useammin kiinalaisen aurinkovoimalan, joka tuottaa sähköä päivisin, kun sattuu olemaan aurinkoista. Ja nämä varakkaat pientuottajat vaurastuvat köyhempien naapureidensa sähkölaskujen avulla. Ei ihme, että aurinkovoimateollisuudella oli Saksassa kultaiset vuodet, ja pörssikurssit hipoivat vihreän väristä taivasta.
Tätä ihanuutta on alkanut rasittaa tieto siitä, että jo sadattuhannet saksalaiset kotiutaloudet ovat pudonneet ns. energiaköyhyyteen. Tällä tarkoitetaan kyvyttömyyttä maksaa kalliita sähkö- ja energialaskuja ajallaan. Viime vuonna yli 400 000 saksalaiselta kotitaloudelta katkaistiin hetkeksi sähköt maksamattomien laskujen vuoksi. Sama ilmiö on havaittu myös Englannissa.
On jotenkin tekopyhää, että lähinnä vain tukiaisten ja markkinamanipulaation avulla toimiva saksalainen vihreän energiatuotannon firma valittaa EU:lle kiinalaisten firmojen aiheuttamista markkinahäiriöistä. Epäilen kiinalaisten tuottajien saaneen vähemmän tukiaisia verrattuna saksalaisiin kilpailijoihinsa. Mutta vielä härskimpää on se, että tavallisella saksalaisella sähkön kuluttajalla ei ole toivoakaan saada ymmärrystä EU:sta unionin itsensä ja Saksan Liittotasavallan aiheuttamien sähkömarkkinahäiriöiden seurauksista.
Kenen puolella EU mahtaa tässäkin asiassa olla? Ja mitä järkeä tukiaisten varassa toimivassa vihreässä energiateollisuudessa ylipäätään on? Jos vihreä energiateknologia on niin kustannustehokasta kuin Satu Hassit ja muut vihreät väittävät, annetaan sen kilpailla vapaasti vesivoiman, ydinvoiman, maakaasun, modernin hiilivoiman ja muiden tuotantomuotojen kanssa. Siis tukiaiset pois niin saksalaisilta kuin kiinalaisilta. Se olisi reilua. Ja siitä hyötyisi myös tavallinen saksalainen sähkönkuluttaja.
Kyllä Kiinan valtio makselee tukiaisia, kunnes eurooppalaiset kilpailijat ovat kuolleet pois tai niin henkitoreissaan, ettei niistä ole vaaraa.
VastaaPoistaNäin voi olla. Ja voimme kiittää asiasta Euroopan vihreää ja voimakkaasti manipuloitua energiamarkkinaympäristöä. Ilman sitä kiinalaisilla ei olisi markkinarakoa.
PoistaIronisesti tai sarkastisesti voisi kysyä vihreiltä, että kelpaisiko tuuli- tai aurinkosähköllä toimiva sädehoitolaite? Tai kun kysyttäisiin ennen sädehoidon aloittamista sateisena päivänä, vihreää vai mitä sähköä...
VastaaPoistaHmmm... Minä taitaisin vastata tuollaiseen kysymykseen, että "antaapi sitten olla". Mutta kun olen sellainen maaseudun perusvihreä ja muutenkin terveesti liberaali, niin sallisin kyllä punavihreille asiakkaille tuollaisen palvelun edellyttäen, että se ei aiheuttaisi veronmaksajalle ylimääräisiä menoja. Olipa pitkä virke, mutta asia tuli kerrotuksi ;-)
PoistaMitä Mikko Mäkinen on mieltä, pitäskö suomessa kieltää turpeen käyttö lämpön tuottamiseeen ?
PoistaTurpeella on puolensa ja huonot puolensa. Minun on pakko myöntää, että en ole tutkinut asiaa loppuun asti. Jotenkin siinä viehättää kotimaisuus, työllistävä vaikutus ja myös jonkinlainen mahdollisuus käyttää sitä säätövoimana. Mutta nykyään tarvittavat tukiaiset turpeelle ja sen aiheuttamat ongelmat nostoalueiden alapuolisten vesistöjen puhtaudelle riepovat.
PoistaVaikea henkinen paini turpeen kanssa. Sanotaan nyt niin, että siedän asian, jos liejupäästöt saadaan kuntoon. Ja haluan vaihtaa turpeesta muihin muotoihin, kunhan se teknisesti ja taloudellisesti on järkevää. Näitä vaihtoehtoja, ml. turpeen parempi nostotekniikka ja tehokkaampi käyttö, pitää aktiivisesti tutkia.
Mutta siis en ole kieltämässä nyt enkä seuraavan 10 vuoden aikana. Investointien on saatava maksaa itsensä ja työpaikkojen on pysyttävä. Vesistöpäästöt nyt vain heti kuriin.
Joku kirjotti usarin sivulla että turpeentuotannossa on ongelmia, niinhä kaikessa on ongelmia.
Poista(positiivinen ongelma on se ainaki, että se työlistää syrjäalueilla ihmisiä ja neki rahat pysyy osittain kotimaassa eikä mene ulkomaille)
Toisekseen jos minä joutusin lämmitään sähköllä nykyset hallini, lämmityskulut nousis kymmenkertasiksi.
Itsellä on nyt 80KW, lämmityskattila ja lämmitettävää pintaalaa talossa ja halleissa yhteensä 800 neliöö.
Jos talot pitäs ruveta lämmittään sähköllä, niinkuin eräs putkinen tuolla usatissa aina kirjottaa, niin kuis paljon sähvöverkonkapasiteettia nostaa?
Maalämpöpumppu on joissain tapauksissa hyvä, riippuen paikasta, mutta maalämpöki on vaan tehokasta sähkölämmitystä (1Kw tuottaa noin 4-5Kw lämpöä, mutta häviää hinnassa viellä isoissa tiloissa moninkertasella lämmityskuluilla verrattuna hake/turvekatilaan)