Assadin kohtalosta neuvotellaan

Syyrian kapinallisia Idlibissä

Taistelut ovat jatkuneet sekä Damaskoksessa että muuallakin Syyriassa. Tämän päivän tiedot noista tapahtumista eivät ole muuttaneet yleiskuvaa tilanteesta. Syyrian asevoimat on edelleen ylivoimaisesti varustettu ja aseistettu verrattuna kapinallisiin, ja se onkin saanut pieniä voittoja mm. Damaskoksen keski- ja eteläosiin tunkeutuneista kapinallisista. Mutta samanaikaisesti kapinalliset ovat kyenneet jatkamaan toimintaansa niin Damaskoksessa kuin muuallakin ja siten levittämään kapinan yhä uusille alueille. Syyrian hallituksen kannalta huolestuttavin uutinen ehkä tänään oli  yhteenottojen leviäminen maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, Pohjois-Syyriassa sijaitsevaan Aleppoon. Kun taisteluja käydään samanaikaisesti kymmenissä paikoissa, on vaarana voimien hajoaminen, jolloin ratkaiseviin iskuihin ei enää ole kykyä.

Tämä voimien hajoaminen on nimenomaan Assadin hallinnon ongelma. Se on menettänyt tänäänkin joukkoja runsaasti loikkauksina sekä tietysti myös kaatuneina ja haavoittuneina. Tähän mennessä loikanneiden kenraalien määrä kasvoi tänään ainakin 24:än, mikä on jo yli 10% aktiivipalveluksessa olevasta kenraalikunnasta. Vapaan Syyrian Armeijakin (FSA) kärsii menetyksiä taisteluissa - paljon enemmän Assadin joukkoihin verrattuna - mutta loikkausten ja muun rekrytoinnin ansiosta sen vahvuus on menetyksistä huolimatta tasaisessa kasvussa. Sen taistelukyky on myös kehittymässä, kun ulkopuolinen aseapu ja muutamista vallatuista varuskunnista haltuun saadut tehokkaammat aseet leviävät käyttöön.

Olen aiemmissa Syyria-kirjoituksissani yrittänyt painottaa sitä, että syyrialaisten käsitys sodan voittajasta lopulta ratkaisee sen tuloksen. Tämä käsitys siirtää ihmisten tuen ennakoidun voittajan puolelle ja syö häviäjän uskottavuuden sekä kannatuspohjan. Tästä käsitysten selkeytymisestä on jo selviä viitteitä. Ensinnäkin Assadia tukevien alaviittien ja muidenkin vähemmistöryhmien usko presidentin hallinnon kykyyn on horjumassa pahasti. Lähes puolet muutaman viime päivän aikana Damaskoksen taisteluja paenneista yli 30 000 ihmisestä on ollut pääkaupungin alaviittivähemmistöä, jotka poistuvat alueelta turvallisinta reittiä Libanonin kautta Luoteis-Syyriaan, joka on alaviittien perinteinen kotiseutu. Tuolla aluella asuva alaviittienemmistö on muodostamassa militiayksiköitä kyetäkseen suojautumaan kapinallisilta, kun usko armeijan kykyyn on hiipumassa. Armeijasta loikanneidenkin joukossa on nähty yhä enemmän alaviitteja.

Damaskoksesta ja Alepposta on kuulunut viestejä, että myös Assadia viime aikoihin asti tukenut suurkaupunkien sunnimuslimien keskiluokka on aidosti iloinnut hallinnon joukkojen poistuttua alueelta. Maan pohjoisosissa asuvat kurdit, jotka ovat tähän asti koettaneet pysyä erossa taisteluista, ovat viime päivinä järjestäneet yhä enemmän Assadin hallintoa vastustavia mielenosoituksia. Paljon kertoo sekin, että kymmenettuhannet Irakin levottomuuksia Syyriaan paenneet ovat palanneet Irakiin.

Myös Assadin hallinnon harvat ulkomaiset tukijat ovat valmistautumassa väistämättömään. Venäjän ulkoasiainhallinto on alkanut etsiä Assadille ja hänen lähipiirilleen uutta kotipaikkaa Syyrian ulkopuolelta. Ja Venäjän asevoimat ovat aloittaneet valmistelut Syyriassa olevien joukkojensa (tuhansia miehiä lähinnä huoltamassa Syyrian armeijan aseistusta) evakuoimiseksi. Venäjä, jolla on Syyria-suhteessaan vuosikymmenien panokset pelissä, ei halua hallitsematonta vallanvaihtoa. Venäjä koettaa vielä jotenkin lieventää tappioitaan Syyriassa.

Hallitsematonta vallanvaihtoa eivät halua myöskään länsimaat, Turkki ja arabimaat, jotka tietävät maksavansa ainakin osan potentiaalisesti pitkäaikaisen kaaoksen hinnasta. Siksi neuvottelut vallanvaihdosta ja sodan jälkeisestä vaikutusvallasta Syyriassa ovat jo alkaneet kulissien takana. Jos nuo neuvottelut johtavat tulokseen, saatamme kuulla Assadien lähdöstä piankin. Kun näyttää siltä, että Venäjäkään ei halua Assadien syntejä rasitteekseen, on turvapaikan ennustaminen hankalaa. Ehkä Assad olisi yksinkertaisinta siirtää samantien tuonpuoleiseen?

Israel on erittäin huolestunut Syyrian laajan ohjusarsenaalin ja kemiallisten aseiden varaston suhteen. Syyria on nuo aseet hankkinut ensisijaisesti juuri Israelia varten. Jos nuo aseet näyttävät joutuvan sellaisten ulkopuolisten tahojen haltuun, joita ei Israelissa pidetä vastuullisina, on mahdollisuus siihen, että toistaiseksi Syyrian sisällissotaan puuttumaton Israelkin vielä reagoi. Tätä ei haluaisi kukaan arabimaailmassa, Euroopassa, Amerikoissa, Venäjällä eikä Kiinassakaan. Israel siis voi vauhdittaa neuvotteluja.

Assadia vahvasti sekä sotilaallisesti että taloudellisesti tukenut Iran on ollut kovin hiljainen. Sen pelikortit ovat käymässä kovin heikoiksi, koska voittajat näyttävät tulevan sen vihollisleiristä. Iranilla ei oikeastaan ole enää paljoa hävittävää Syyriassa, sillä se on jo tosiasiassa menettänyt lähes kaiken. Ainoa, mitä se vielä voi tehdä, on yrittää korottaa Syyrian voiton hintaa. Se tehdään lietsomalla kaaosta sodan loppuun asti. Burgasin pommisku taisi olla esimerkki siitä, että kaaosta voi yrittää lietsoa myös Syyrian ulkopuolella.

Ensi viikolla lisää päivityksiä Syyrian sisällissodasta ja yksi bloggaus sodan lopputuloksen strategisista vaikutuksista Lähi-itään ja laajemminkin. Niistähän noissa neuvotteluissa on kyse.